tiistai 28. marraskuuta 2017

Lottoamista osakkeilla

Seuraan niin talousblogeja kuin pörssikurssejakin lähes päivittäin ja ainakin joissain määrin koen olevani aktiivinen osakesäästäjä jo vuosien ajan, mutta todellisuus taitaa olla muuta.

Ensimmäiset osakkeeni ostin Nordean salkkuun ja silloin elettiin vuoden 2013 alkua  (muistaakseni). Ostin tuolloin kahta eri osaketta eli tein kaksi osakekauppaa. Loppuvuodesta 2013 avasin salkun Nordnettiin ja tuolloin uuden asiakkaan tarjousaikana tein neljä osakekauppaa lisää. Sen jälkeen hankinnat olivat jäissä vuoden 2014 ja 2015. Vuonna 2016 syksyllä innostuin kahdesta eri Nordnetin kampanjasta ja tein n. 10 osakeostoa Amerikan maalta. Vuoden vaihteessa osallistuin OP:n kampanjaan ja ostin sinnekin salkuun kolmea suomalaista yhtiötä, joita minulla ei ennestään ollut.

Siinä ostokseni onkin sitten hyvin pitkälti lueteltu. Kuukausisäästäminen rahastoihin ja ETF:iin jatkuu, mutta niissä ei ole kyse osakekaupoista. Osakkeita ostaessani en ollut vielä koskan maksanut täyttä välityspalkkiota, vaan olin aina hyödyntänyt tarjouksia tai ilmaisostoja. Myyntejä en ollut tehnyt lainkaan.

Nyt sykyn tullen olen innostunut harkitsemattompaan ja uskaliaampaan osakekaupankäyntiin. Tarkoituksena on alunperin ollut tehdä vähintään yksi osakeosto Nordeaan kolmen kuukauden välein, jotta arvo-osuustilistä ei mene säilytysmaksua. Pienet ostoerät olivat ajatuksissani ja vain tämä onkin sitten toteutunut. Ostoja on tullut tehtyä lähes kuukausittain tai jopa muutama kuukaudessa.

Ensin ostin OHI:a muutaman osakkeen, mutta ajatus tuosta valuutan vaihdon kustannuksesta ei oikein innostanut jatkamaan ostoja. Jonkun teidän kanssabloggaajan blogista luin Orionista, joka oli silloin syöksylaskussa alaspäin ja bloggaaja oli aloittanut niiden osakkeiden ostot. En enää ole löytänyt tätä tekstiä, joten en muista kuka se oli, mutta joku jolla ajatuksissani oli jonkinnäköistä "auktoriteettia" sillä päädyin itsekin ostamaan heti osaketta. Ostin 4 osaketta hintaan 45,85 euroa ja siitähän homma repesi aivan täysin.

Aloin tekemään pieniä ostoja osakkeella siten, että ongin aina alempaan kurssiin uuden osake-erän. Ostin 4 kappaletta hintaan 40 euroa, 39 euroa, 37 euroa, 34 euroa ja 32 euroa. Viimeisen kaupan tein eilen. Nyt osakkeita on jo 24 kappaletta ja rahaa on kulunut 920,51 euroa, joten tappiolla olen n. 150 euroa.

Kaupan käynnin helppoudesta (henkinen helppous pikemminkin kuin tekninen) johtuen päädyin myös ostamaan extempore 3 erää Nokiaa. Kaikki nämä kolme hankintaani (OHI, Nokia ja Orion) ovatkin sitten tukevasti miinuksella, joten hätäilyn tuloksena tässä markkinatilanteessa on tullut vain turskaa.

Samalla kun ajatuksissa jo teen uutta toimeksiantoa Orionista 30 euron hintaan, tulee väkisinkin mieleen, että kannttaisiko sittenkin myydä nämä hankkimani Orionin osakkeet, kaikki tai ainakin suurin osa ja ostaa sitten uudelleen ne takaisin tuohon 30 euron arvoon. Mikäli pidän hankkimani osakkeet ja hinta tosiaan saavuttaa tuon 30 euron arvon, teen taas yhden 50 euroa lisää miinusta. Muutaman euron kaupankäynnnin palkkiolla saisin vältettyä tuon. Ikuisen holdarin periaatetta tuo myynti vain sotii, ehkä vieläkin enemmän kuin tätä vähemmän järkiperäistä laskevaan kurssiiin ostamista. Ehkä otan tämän oppirahojen maksuna ja jatkan pään hakkaamista seinään tekemällä toimarin osakkeista 30 euron hintaan. Lisäisikö jopa ostettavien osakkeiden määrää yhdellä jos toisellakin. Nyt kun halvalla saa....

Enpä olisi uskonut saavani tällaista ostomanian tartuntaa. Ehkä nyt osaan ymmärtää paremmin niitä sijoittamisen aloittavia ja siitä innostuvia, jotka hetkessä rakentavat useiden eri yritysten osakkeista koostuvia salkkuja.

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Yrityksen perustaminen osa 1

Taloudellista riippumattomuutta käsittelevien blogien keskuudessa on ollut jonkinlainen yritysten perustamisen aalto menossa. Pienimuotoista yritystoimintaa on vähän yhdellä jos toisella. Ja pitihän minunkin sitten kokeilla asiaa.

En ihan hetken mielijohteesta asiaan tarttunut, vaan asia on hautunut mielessä jo useamman vuoden. Ajatuksena on ollut työskentely omaan piikkiin ja siten työnantajalle (ainakin osittain) kilpailevan toiminnan aloittaminen. Tämähän ei ihan helposti onnistukaan. Olen työskennellyt tällä alalla vieraan palveluksessa n. nelisen vuotta, joten osaamista on vähitellen karttunut. Nyt kun vaihdoin keväällä työnantajaa, vaihdoin samalla toimialaakin, joten entisen työnantajan kanssa kilpailevan toiminnan mahdollisuus alkoi konkretisoitua.

Aluksi puhuin asiasta nykyisen esimieheni kanssa ja sen jälkeen tein viralllisen sivutoimi-ilmoituksen. En pyytänyt sivutoimilupaa, koska yritykseni ei mitenkään kilpaile nykyisen työnantajani toiminnan kanssa, vaan pääsin pelkällä ilmoituksella. Sain sitten siihen muutamassa päivässä virallisen kuittauksen ja niin yrityksen perustaminen oli mahdollista.

Seuraavana vaiheena olikin asian kertominen entiselle työnantajalleni ja mahdollisesta yhteistyöstä sopiminen. Olen hyvissä väleissä entisen työnantajani ja työtovereiden kanssa, joten sen puolesta asian ottaminen keskusteluun oli helppoa. Käyn entisen esimieheni kanssa aina silloin tällöin lounaalla, joten tilaisuus asian kertoimiseen tuli luontevasti. Kerroin yrityksen perustamisajatuksistani ja alustavasti hän lupasi ottaa yritykseni  heidän yhteistyökumppanikseen. Vielä virallista päätöstä asiasta ei ole tehty, eikä yhteistyösopimustakaan allekirjoitettu, mutta ainakin hän näytti vihreää valoa. Asia ei ole pelkästään yksin hänen päätettävissään, vain hän tarvitsee toisen johtajan suostumuksen. Toivottavasti hänkin suhtautuu asiaan suopeasti. Ilman heidän kanssaan tehtävää yhteistyötä yritykseni jää helposti pienen pieneksi piipertämiseksi.

Prh:n sivuilla olen aloittanut yrityksen perustamisen. Netissä yrityksen perustaminen onnistuu helpoiten. Ainoastaan toimialaan liittyvän tekstin kirjoittamiseen kannattaa vähän panostaa etukäteen. Muiden yritysten toimialatekstien pohjalta laadin omani. Lisäsin sinne myös arvopaperikaupan, arvopaperiden omistamisen ym. Tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan jättää voittovarat yritykseen ja sijoittaa niitä yrityksen nimissä.

Varasin ajan myös Nordeasta pankkitilin avaamista varten. Asia on tarkoitus hoitaa puhelinneuvotteluna ja samalla maksaa yrityksen tilille minimiosakepääoma 2 500 euroa ja avata verkkopankki. Sitten PRH:n sivuille uudelleen ja niin yrityksen pitäisi olla pystyssä. Katsotaan miten käy....

torstai 26. lokakuuta 2017

Shoppailua

Lounastunnilla mukaan tarttui pakastepullia ja 50 kpl Nokian osakkeita. Hintaa yksittäiselle osakkeelle tuli n. 4,5 euroa, joten halvemmallakin olisi niitä tänään myöhemmmin vielä saanut. Suunnittelemattomat ostokset ovat olleet muidenkin ongelmana tällä viikolla.

Nokiaa ostin jo aiemmin pienen erän (25 kpl) tässä kuussa ja samalla sitä hankittiin lastenkin salkkuihin 100 kappaletta/lapsi. Usko on siis kova, että on hyvä yhtiö vielä vuosienkin päästä.

lauantai 21. lokakuuta 2017

Superrahastojen tilanneseuranta

Viime vuonna kirjoitin siitä, miten superrahastojen varat ovat salkussani kehittyneet. Tuolloin tilanne oli joitakin euroja miinuksella, mutta nyt puolentoista vuoden aikana tilanne on ollut suosiollisempi.

Tanskan osuuden hankintahinta on nyt 586 euroa. Olen säästänyt siihen kuukausittain 15 euroa 6/2015 alkaen. Vuoden 2017 alusta nosti summan 30 euroon ja siinä se on nyt tarkoitus jatkossa pitääkin vielä useamman vuoden ajan. Nyt osuuksien markkina-arvo on 665 euroa, joten nousua on 77 euroa. Nordnetin sivut näyttävät, että nousua on 13,22 %.

Ruotsin superrahastoon olen aloittanut sijoittamisen 7/2015 ja kuukausittain olen säästänyt samoin kuin Tanskankin superrahastoon. Hankintahinta on nyt 570 euroa ja markkina-arvo on 638 euroa eli voitolla ollaan 68 euroa. 11,97 % tuottoa.

Suomen ja Norjan superrahastoihin aloitin säästämään jo vähän aiemmin eli 11/2014. Näiden rahastojen hankintahinta on 719 euroa (Suomi) ja 702 euroa (Norja) . Nyt näiden rahastojen tilanne on parempi kuin Ruotsin ja Tanskan. Suomen superrahaston markkina-arvo on nyt 846 euroa (+154 euroa, 22,27 %) ja Norjan 825 euroa (+133 euroa, 19,27 %)

Pienistä rahoista näissä vielä keskustellaan, mutta ainakin tuottoa on nyt viime päivityksen jälkeen tullut. Kurssit ovat nousseet mukavasti, mutta ennustuksia kun kuuntelee, niin seuraavan puolentoista vuoden aikana kurssit voivatkin olla sitten laskusuunnassa. Tämän vuoden olen kuhunkin superrahastoon säästänyt kuukausittain 30 euroa /rahasto ja näin on tarkoitus jatkaa tästä eteenpäinkin. Omakotitalon rakennusprojekti vienee säästöön jäävät eurot pieniin, mutta tämän 120 euroa kuussa aion kaikesta huolimatta siirtää säästöön.

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Rakentamislainan neuvottelua

Muuttovalmis-omakotitalo on enää aloittamista vaille valmis. Viime viikkoina (jo keväällä tein ensimmäiset yhteydenotot) olen ollut yhteydessä pankkeihin lainan sopimisesta. Laskeskelin, että rahaa tarvitsemme n. 240 000 euroa, joten sitä summaa lähdin hankkimaan. Tarkoituksena on antaa vakuudeksi rakennettava omakotitalo ja sen lisäksi puolison nimissä olevaa omaisuutta. Omarahoitusosuutta ei siten suoraan käteisenä ole tarkoitus käyttää tähän projektiin.

Ensin olin yhteydessä miehen pankkiin. Heidän tarjouksensa oli 1,1 + 12 kk euribor. Ei oikein saanut suutani hymyyn. Olin seuraavaksi yhteydessä omaan pankkiini, joka tarjosi aluksi 0,9 marginaalia, mutta lopulta laskivat sen melko helposti (joskin puolentoista kuukauden radiohiljaisuuden jälkeen, kun taas olin heihin yhteydessä) 0,68. Tällä tarjouksella olikin jo helpompi alkaa sopimaan muista lainaehdoista. Lainan toimitusmaksu olisi 600 euroa.

Lainan takaisinmaksusta sovittiin siten, että ensin on vuoden lyhennysvapaa, jolloin lainanlyhennykset eivät ala juosta ennen kuiin vuokra-asunto ollaan luovutettu takaisin. Tämän jälkeen laina maksettaisiin takaisin 24 vuodessa eli 10 000 euroa vuodessa. Olikohan se lyhennys tasalyhenteinen, mutta ainakin se menee niin, että lainaa lyhennetään joka kuukausi yhtä paljon koko laina-ajan ja sen lisäksi joka kuukausi maksetaan pääomalle kertynyt korko. Korko on aluksi tietenkin suurempi, koska pääomaa ei ole vielä lyhennetty lainkaan, mutta vähitellen koron osuus pienenee, kun pääomakin vähenee. Tämä tietenkin mikäli korot eivät tässä välillä pillastu.

Tässä vaiheessa neuvotteluja miehen pankki otti parin-kolmen kuukauden jälkeen  uudelleen yhteyttä ja kyseli miten projektimme on edennyt. Kerroin lainakuvioista ja he näemmä halusivat pitää miehen asiakkuudesta kiinni ja tarjosivat marginaaliksi 0,62% ja toimitusmaksu 500 euroa. Oma pankkini ei enää lähtenyt laskemaan omaa tarjoustaan, joten neuvottelut jatkuivat tämän pankin kanssa. Samat lainan lyhennyskuviot sovittiin tietenkin heidän kanssaan.

Koska korot voivat kuitenkin tässä 25 vuoden aikana hyvin pillastua, kyselin samalla tarjousta 25 vuoden kiinteälle korolle. En oikein usko meidän asuvan tuossa talossa koko laina-aikaa, mutta nykyään kiinteän lainan ehdot mahdollistavat laina ennen aikaisen poismaksun ilman kuluja. Todennäköisesti talo kun myydään jo ennen laina-ajan päättymistä pois.

25 vuoden kiinteän lainan korko olisi  2,497 %. Tällä hetkellä joutuisi siis maksamaan korkoa n. 6 000 euroa vuodessa, kun yllä mainitussa tilanteessa vuosittainen korko on n 1 500 euroa. Aika paljon joutuisi nyt maksamaan extraa siitä varmuudesta, että rahat jatkossakin hyvin riittävät lainan lyhennyksiin. Koska emme ole niin turvallisuushakuisia emme päätyneet tähän ratkaisuun. Uskomme ja luotamme, että pystymme lyhentämään lainamme sovitusti. Jos korot lähtevät hillittömään laukkaan, toivomme ettei se tapahdu ihan vielä vaan vasta kun lainan määrä alkaisi ykkösellä. Tällöin pääomankin määrä olisi siten vähentynyt, että koron maksaminen onnistuisi helpommin. HOPPAS...

Nyt neuvottelut (sähköpostitse ja puhelimitse) on käyty ja laina-asiakirjat on allekirjoitettu sähköisesti. Lainaa ei vielä ole nostettu, vaan se odottaa siihen asti, että isompia maksueriä alkaa erääntymään. Kaikki meni kyllä tosi hienosti, nopeaa ja kätevää. Tämä pankki josta otimme lainan on  siis OP ja kun keväällä kehuin Nordean verkkoneuvottelu/sähköistä allekirjoitusta, niin yhtä helppoa se oli tälläkin kertaa. Pisteet kummallekin.

Asuntolainan lisäksi miehen pankki teki tarjouksen sijoituslainastani, jota kilpailutin keväällä. Silloin päädyin Nordean 0,98 marginaaliin. Nyt OP tarjosi 0,75 ja asia olisi hoitunut samalla kun tuo rakentamislainakin. Laitoin kuitenkin verkkoviestiä Nordeaan ja kerroin OP:n tarjouksen. Tarjosivat heti vuorokauden sisään vastaamalla verkkoviestiini, että heidän tarjouksensa on 0,6. Kättelin kaupat heti, kun mitään palkkiotakaan eivät ottaneet. Keväällähän jouduin pulittamaan 100 euroa.

Nyt on lainojen kilpailutus taas ohi ja tähän aiheeseen en ehkä joudu muutamaan vuoteen palaamaan. Tuskin marginaaleilla on varaa enää juurikaan  laskea, ennen kuin euriborit ovat taas plussalla, johon toivottavasti menisi nyt edes muutama vuosi.

lauantai 9. syyskuuta 2017

Kohti syksyä

Kesä on taas lusittu ja kohti syksyä mennään. Säästäminen ei ole onnistunut ja tavoitteet ovat jääneet kauaksi. Säästötavoite oli haastava, eikä palkattomat vapaat kesäkuukausina helpottaneet sitä. Olen laittanut nyt lähes kaiken sijoittamisen jäähylle. Vain muutamat kuukausisäästöt enää ovat toiminnassa. Eli superrahastoihin 120 euroa ja 50 euroa niin eurooppalaiseen ETF:ään ja OP:n amerikan indeksirahastoon. Näillä mennään nyt toistaiseksi ja jatkossa mietin niidenkin kohtaloa. Superit toivottavasti jatkuvat, mutta muut voivat vuoden sisään loppua.

Syyskuun alussa pankkitileillä oli varoja yhteensä 7 100 euroa ja arvopapereissa 32 700 euroa. Viimeisen viiden kuukauden aikana sijoitussalkku on kasvanut vain noin tuhannella eurolla ja tili varat supistuneet lähes 3000 eurolla. Ei siis rehvasteltavaa säästämisen suhteen. Suuri hankintoja en ole oikeastaan tehnyt, vaan rahat ovat palaneet ihan päivittäisessä käytössä. Tulot ovat olleet n. 600 euroa kuussa tavanomaista pienemmät palkattomien lomien vuoksi. Nyt palkattomat vapaat on lusittu ja tulot palautuvat ennalleen.

Kesällä teimme kuitenkin yhden hankinnan, joka tulee vaikuttamaan säästämiseseen vahvasti seuraavan vuoden ajan ja senkin jälkeen vielä pitkään. Teimme hankintasopimuksen muuttovalmiista omakotitalosta. Projekti on tarkoitus rahoittaa mahdollisimman pitkälti lainalla, jotta säästöjä ei joutuisi siihen käyttämään. Tosin todellisuus voi olla jotain ihan muuta ja varmaan onkin. Projektista tulee varmaan aiheutumaan kaikennäköistä pienempääkin kuluerää ja niitä varmaan maksetaan ihan palkkatileiltäkin. Kesällä kun päästään muuttamaan, tulee hankittavaksi uusia huonekaluja, verhoja, mattoja ym, joten näidenkin hankitojen rajoittaminen tapahtunee palkkatileiltä.

Seuraavana vuotena 9/17-8/18 ei tule olemaan säästämisen kannalta juhlakulkua. Tarkoituksena on jatkaa vain superrahastojen kuukausisäästämistä ja joitakin pieni osakeostoja Nordean kautta, jotta säilytysmaksua ei mene. Todennäköisesti tulen lunastamaan Op:n sijoitusvakuutukseni (varoja reilu 1000 ja tappiolla hankintahintaan verrattuna) ja kaksi Op:n aktiivista rahastoa sekä kaksi s-rahastoa. Näiden rahastojen lunastuksen teen vasta ensi vuoden puolella. Rahastojen arvot ovat yhteensä alle 1000 euroa, joten vältyn tällöin luovutusvoittoverolta. En ole varma lasketaanko tuo sijoitusvakuutuksen lunastus yhteen noiden rahaston lunastusten kanssa, mikäli teen ne samana vuotena, joten siksi pelaan varman päälle. Lunastusten tarkoituksena on keskittää säästäminen enemmän pelkästään Nordeaan ja Nordnettiin.


torstai 25. toukokuuta 2017

Sijoitusasuntolainan kilpailutus

Ostimme puolisoni kanssa 2/2014 kerrostaloasunnon (3h+k) ja otin tällöin lainaa n. 60 000. Nyt laina on vähitellen lyhentynyt ja sitä on jäljellä n. 51 000 euroa. Alkuperäisen laina ehdot ovat tässä muuttuneet useampaan kertaan ja nyt taas ajattelin kokeilla, millä marginaalilla liikutaan.

Pyysin tarjouksen Nordeasta, OP:stä, S-pankista ja Danskesta. Op oli nopein tarjouksessaan 1,05 % marginaali ja 250 euron kulut. Danske tarjosi 1 %, mutta kulut olivat OP:tä kovemmat. S-pankki otti yhteyttä ja ehdotti puhelinneuvottelua n. kahden viikon päähän. Sanoin haluavani päättää asiasta jo sitä ennen, joten en tehnyt aikavarausta, enkä siten saanut tarjoustakaan. Nordea tarjosi 0,98 % ja 200 euron kulut.

Toisella kierroksella kerroin OP:lle Nordean tarjouksen ja hekin laskivat marginaalinsa 0,98 %:iin ja bonusten kanssa tarjous olisi parempi kuin Nordean. Tosin jatkossa ottanemme uuden ison asuntolainan OP:stä, joten todennäköisesti bonuskertymä tulee olemaan jo tarpeettomankin suuri, joten lisäbonuksille ei välttämättä tule käyttöä. Ja ennen kuin kukaan kysyy, että miten niin, niin vastaan jo siihenkin. Meillä on kotivakuutuksen sijasta maatilavakuutus ja Tapiolan on siinä suhteessa parempi. Koti/maatilavakuutus on vaikuttanut siihen, että myös lasten vakuutukset ovt Tapiolassa. Lasten sairausvakuutuksia en mielelläni vaihdakaan mihinkään, koska sitten ehdot huononevat.

Laitoin vielä verkkoviestiä Nordeaan, että onko käsittelykuluissa neuvottelun varaa ja laskivat ne 100 euroon. Tällä perusteella päädyin pitämään lainan Nordeassa. Käsittelykulut pysyivät pienempänä ja asiointi oli helppoa.

OP:lle olisin vielä joutunut hankkimaan uuden is.todistuksen, käymään konttorilla allekirjoittamassa valtakirjaa as.osakkeen siirrosta Nordeasta OP:hen (olisi luullut että kävisi postinkin kautta, mutta siihen asti ei neuvotteluissa päästy) ja muutakin sumplimista olisi voinut tulla esim. palkkatilin siirtäminen ja ehkä muidenkin palvelujen siirto Nordeasta OP:hen, miehen allekirjoitus, koska hän on asunnon toisena omistajana vakuuden antaja ym. Nyt pääsin helpolla. Hain lainaa verkkopankin kautta, jonne minulla oli ennestään jo pankkitunnukset. Nordeasta henkilö soitti minulle ja varattiin verkkotapaaminen. Kävin sen näppärästi ruokatunnilla. Verkkotapaamisen jälkeen laitoin siis vielä verkkoviestiä ja sitten kävin Signom-palvelussa hyväksymässä uudet lainaehdot. Helppoa, simppeliä ja mutkatonta.

Kaikista pankeista jäi tosin hyvä mieli. Asiakaspalvelu oli hyvää ja ripeää. Kaikista jäi hyvä tunnelma. Tosin S-pankki jäi alkumatkasta heti muita jälkeen. Vain Danske on pankki, jossa minulla ei ole asiointia, joten kovin tosissani en ollut asioinnin siirtämisestä sinne. OP:ssa minulla jo yksi laina (sijoitusasunto sekin) ja luottokortti. Tänne minulle tulee tällä hetkellä lapsilisä, jolla kuittaan tuon lainan maksuun. Minulla on asiointia myös toisessa OP:ssa ja siellä minulla on arvo-osuustili. Kolmannessa OP:ssä on sitten lasten tilit ja osakkeet. Nordeassa on palkkatili ja muutama säästötili, em. laina ja luottokortti sekä arvo-osuustili. S-pankissa käyttötili, säästötili ja vähän rahastoja. Hajautus on siis pankkiasioinnissakin jo lähes maksimissaan.

Millaisia marginaaleja teillä on sijoitus/sijoitusasuntolainoissa?

maanantai 1. toukokuuta 2017

Kohti vuoden 2020 tavoitetta

Tavoitteenani on, että sijoitussalkkuni saavuttaa 50 000 euron rajapyykin viimeistään vuonna 2020 ja tällöin salkusta 60 % koostuu ETF:istä ja indeksirahastoista ja 40 % koostuu osakkeista.

Laskin juuri, että tällä hetkellä sijoitussalkkuni arvo on n. 31 600 euroa, josta ETF:ien ja indeksien osuus on 32 % (10 100 euroa) ja osakkeiden osuus on 68 % (21 500 euroa). Osakkeisiin on laskettu mukaan myös muut kuin ETF ja indeksirahastot eli jokunen aktiivinen rahasto, sijoitusvakuutus ja työnantajan ottama eläkevakuutus. Viime vuonna prosentit olivat n. 25 % ja 75 %, joten suunta on ollut oikea, joskaan vauhti ei ole päätä huimannut. Osakkeita on tullut hankittua viime syksynä sen verran, että prosentit eivät ole tuosta vuodessa vielä paljoakaan muuttunut. Jatkossa osakkeita ei oikeastaan tarvitse hankkia lisää, koska niiden osalta ollaan jo tavoitteessa eli n. 40 % 50 000 euron salkusta.

Tänä vuonna jatkan kuukausisäästämistä Nordnetissä n. 500 eurolla kuussa (120 euroa superrahastoihin ja 380 euroa kolmeen ETF:ään). Mieli tekisi hankkia osinko-osakkeita, mutta käteisen määrän kasvattaminen saa mennä edellä. Elämän tilanteen muutoksia on taas tulossa, kun nyt on suunnitelmissa omakotitalon rakentaminen, johon uponnee lähivuosien säästöt. Toivottavasti nuo kuukausisäästöt saan silti pyörimään ennallaan.

Mikäli kuukausisäästöt pyörii tuossa 500 eurossa jatkossakin, eikä sijoitussalkun arvo seuraavan 2,5 vuoden aikana laske, olisi 2019-2020 vuoden vaihteessa koossa 46 500 euroa. Tällöin muutaman osake-erän ostolla tulisi 50 000 euroa täyteen, mikäli salkun arvo ei olisi kohonnutkaan. Nyt jos rahkeet riittäisi 100 euron kuukausisäästön nostoon, tulisi tavoite vieläkin varmemmin täyteen jo vuoden 2020 alussa. Sitä taidan jäädä miettimään. Jos vaikka sitten ensi vuoden alussa, kun selviää tuon rakennusprojektinkin tilanne.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

1/2017

Ensimmäinen neljännes on takana ja on aika arvioida, miten tämän vuoden tavoiteen toteutumisen laita on. Tavoitteena on säästää vuodessa 20 000 euroa eli kuukaudessa 1670 euroa. Kolmessa kuukaudessa olisi pitänyt jäädä säästöön 5 010 euroa ja olen saanut säästöön 6 063 euroa, josta käteisenä 9 936 euroa ja sijoituksissa 30 620 euroa.

Tavoitevauhti on siis lukujen mukaan onnistunut, mutta ihan näin hyvä tilanne ei kokonaisuudessaan ole. Seuraavat kuukaudet ihan elokuuhun saakka ovat haasteellisia. Vaihdoin työpaikkaa ja vanhasta työpaikasta maksettiin alkuvuonna lomakorvaukset. Uudesta työpaikasta en vielä ole ansainnut lomaa, joten pidän kesällä neljä viikkoa palkatonta. Tavallaan se ei ole palkatonta, olen vaan saanut palkan tuosta loma-ajasta jo nyt tililleni. Pidin jo maaliskuussa yhden palkattoman viikon Kanarian matkan vuoksi, mutta palkka maksettiin koko kuulta ja vasta huhtikuun palkasta pidätetään tuo viikko. Toukokuulta saan koko viikon, mutta sitten kesä-, heinä- ja elokuun palkka onkin vähän vajaampi. Vähintään viikon palkka jää noilta kuukausilta saamatta. Työpaikan muutos myös laski vähän tulojani, joskin toivottavasti työtaakka ja -stressi vähenevät vastapainoksi.

Huhtikuussa tuli/tulee myös normimenojen lisäksi muutama suurempi kulu. Yhden ystävän syntymäpäiviä juhlitaan Helsingissä ja sitä varten tilasin itselleni hotellin. Vielä lahja ja vaatteet on hankkimatta. Tämän lisäksi osallistuin veneen moottorin hankintaan 1 000 eurolla, joten jo tämän maksun jälkeen tavoitevauhdin ylitys on tältä kuulta menetetty.

Sijoittaminen ja säästämisen suunnittelu ei ole oikein alkuvuonna innostanut. Vain kuukausittaiset Nordnetin kuukausisäästämiset ovat menneet automaattisesti tililtä, samoin kuin OP:n 50 euroa. Kahdelle säästötilille olen säästänyt 300 euroa kumpaankin, mutta muuten en ole sijoittanut tai säästänyt minnekään. Automaattisesti, ajattelematta ja vaivattomasti - se on ollut alkuvuoden slogan.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Sijoitustutkinto

Aikaisemmin kerroin suorittaneeni APV1-tutkinnnon. Ajatuksena oli suorittaa heti perään tentin toinen osa, mutta ajatus ei konkretisoitunut todellisuuteen asti. Nyt vihdoinkin kävin tentin marraskuussa 2016 suorittamassa. Hankin kirjat kirjastosta ja luin töiden jälkeen n. 2 viikon ajan tenttiin. Painotin lukemisessani neljää kirjaa ja muut jäivät vähän pintaraapaisun tasolle.

Tentti oli taas monivalintatehtäväpitoinen, joskin muutama avoin kysymys tentissä oli. Sain vaadittavat pisteet monivalinnoista ja muutaman irtopisteen avoimista. Tentin läpäisystä tuli viesti sähköpostiin, jossa mainittiin myös Helsingissä olevasta toditusten jakotilaisuudesta. Sinne en taida lähteä, vaan odottelen, että todistus tulee postitse kotiin.

Nyt olisi sitten kelpoisuus antaa sijoitusneuvontaa, mutta ehkä jätän sen tekemättä ja vain jatkan tätä hidasta blogin päivittämistä. Aiemmin uhosin suorittavani LKV-tentin. Se olisi sitten 22.4.17. Jos nyt sanon meneväni siihen, toteutuma siirtyy siinäkin vähintään parilla vuodella, joten ehkä en sano aiheesta ennakkoon enää mitään.

torstai 12. tammikuuta 2017

Vuotuiset osingot

Monen kanssabloggaajan ajatukset ovat yhä useammin siirtyneet sijoitussalkun arvon sijaan maksettavien osinkojen määrään. Taloudellisesti riippumattomaksi jäävien ajatuksena on rahoittaa elämänsä mm. osinkojen avulla. Blogien ahkerana seuraajana ei tämä ajatus ole minuakaan ihan sivuuttanut. Taloudellisesti tulen varmaan olemaan riippuvainen työstä eläkeikään asti, mutta toki osingot lämmittäisivät minunkin tiliäni palkan lisänä.

Laskin uudelleen osingot, jotka olen viime vuosina saanut.

Vuosi 2014: 180,67 euroa
Vuosi 2015: 191,77 euroa
Vuosi 2016: 343,96 euroa
(Summat ovat suomalaisten osakkeiden osalta netto-osinkoja ja amerikkalaisten osalta on vähennetty vain ennakonpidätys.)

Vuosina 2014 ja 2015 en hankkinut lisää osakkeita ja osingot tulivat kumpanakin vuonna samojen osakkeiden perusteella. Vuoden 2015 ja 2016 vaihteessa osallistuin OP:n kamppanjaan, jolloin sai ostaa ilman välityspalkkiota (vai oliko se hyvin edullisella välityspalkkiolla) ja tällöin hankin lisää Fortumia, vähän Nordeaa ja muutaman Wärsilän osakkeen. Vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla hankin myös muutamia USA-osakkeita. Näistä hankinnoista mm. johtuu tuo vuoden 2016 aikana tapahtunut osinkojen kasvu.

Vaikka en vielä tälle vuodelle asettanut mitään tavoitetta osinkojen määrälle, pyrin kuitenkin kasvattamaan jatkossa vuosittain osinkojen määrää. Tavoite, josta tällä hetkellä unelmoin, olisi n. 500€/kk, joka olisi 6 000 euroa vuodessa. Se olisi jo määrä, joka palkan lisänä olisi tuntuva. Tämä helpottaisi elämää, mikäli palkkatyö väliaikaisesti loppuisi tai muusta syystä kulutus kasvaisi. Toki sillä olisi aikaan mukava piristysruiske eläkeaikaiseen elintasoonkin.

Jatkossakin tulen kuukausisäästämään superrahastoihin ja ETF:iin, jotka eivät maksa osinkoja, joten tämä tavoite ei varmaankaan tänä vuonna vielä juurikaan lähde lentoon. Pyrin kuitenkin ostamaan kuukausittain osinkoaristokraatteja, jotta tavoite vuosittain vähitellen lähenisi. ETF:istä Global X SuperDividend SDIV voisi olla tällaisen helppoja ratkaisuja hakevan vastaus. Mielellään kuulisin kommenttia tästä etf:stä. Mitä hyvin ja huonoja puolia, miten verotus ym.

maanantai 2. tammikuuta 2017

Vuosi 2016 on takana ja kohti uusia tavoitteita

Viime vuoden tavoite (tili- ja arvo-osuustilin varat yhteensä 35 000 euroa) jäi saavuttamatta. Vuoden vaihteessa lukemat olivat 6 197,62 euroa ja 28 295,76 euroa eli yhteensä 34 493,38 euroa. Tavoitteesta jäin siten 506,62 euroa. Tapaninpäivänä kun tein väliseurannan, niin tilanne oli lievästi eli 48 euroa plussalla, mutta välipäivinä osakesalkku laski parilla sadalla ja alennusmyynneistä jäi käteen lapsille parit toppahousut, yksi toppatakki, kaikille uudet talvikengät, iloitulitteita taivaalle ym. Näiden yhteisvaikutus oli sitten se, että tavoite ei ihan toteutunut. Ostokset olisi periaatteessa voinut siirtää vuodenvaihteen ylikin, mutta en ruvennut veivaamaan. Lasten kanssa shoppailu ei aina ole niin helppoa.

Ensi vuoteen tarvitaankin sitten uudet tavoitteet. Ensin ajattelin mennä tuolla samalla eli 15 000 euroa lisää arvoa käteisvaroihin ja osakesalkkuun. Vaikka tuon tavoitteen juuri missasinkin, oli se kuitenkin "melko helppo". En juurikaan joutunut pinnistelemään, vaan se meni melko kevyesti. Nyt ensi vuonna tavoitteena onkin kerätä lisää varoja yhteensä 20 000 euron arvosta. Vuoden vaihteessä pitäisi siis olla kasassa 55 000 euroa.

Vuosi sitten minulla oli käteisvaroja yhteensä 5 000 euroa. Nyt vuoden säästämisen jälkeen minulla on 6 200 euroa. Tarkoituksena ei ollut siirtää kaikkea säästöä salkkuun, mutta niin vain pääsi käymään. Nyt vuoden 2017 aikana on tavoitteena kerryttää käteisvaroja siten, että niitä on vuoden päättyessä vähintään 10 000 euroa. Nordnetin erilaiset kampanjat voivat olla vaikea vastus tuolle tavoitteelle, mutta tällä mennään.

Mikäli käteisvarat ovat n. 10 000 euron arvoiset, pitäisi sijoitussalkun tilanne olla vuoden vaihteessa n. 45 000 euroa. Tällöin varat ovat yhteensä 55 000 euroa. Toki salkun ei tarvitse olla ihan 45 000 euroa, mikäli käteisvarat kompensoivat tuon erotuksen. Luulen tosin, että 10 000 euroa ei juurikaan ylity.

Vuonna 2017 pitää siis säästää kuukaudessa n. 1670 euroa. Jos markkinat ovat yhtä suosiollisia, kuin ne olivat tänä vuonna, niin vähempikin voisi riittää. Tosin romahdustakin on povattu, joten voi olla, että tuo summa ei olekaan riittävä.

Nyt alkuun lähden seuraavasti:
Superrahastoihin siirrän yhteensä 120 euroa kuukaudesssa aikaisemman 60 euron sijaan.
Etf:iin säästän jatkossakin 400 euroa kuukaudessa (kuten ennenkin).
Toiselle säästötilille siirrän kuukausittain 400 euroa (lisäystä 100 euroa) ja toiselle 300 euroa (säilyy ennallaan).

Pyrkimyksenä on keväämmällä aloittaa hyödyntämään Nordean 1 % kaupankäyntikulut. Ajatuksena on tehdä kuukausittain pieniä ostoksia n. 200 eurolla. Onnistuukohan Nordean kautta yhdysvaltalaisten osakkeiden osto yhtä helposti kuin Nordnetissä, vai onkohan siinä omat kommervenkkinsä? Nyt tosin olen ostanut vasta tänä vuonna ensimmäiset USA-osakkeet, joten veroilmoitus voi tehdä vielä yllätyksiä. Tämän ylimääräisen 200 euron säästäminen voi tehdä kovasti tiukkaa.

Tammikuussa joudun vielä lyhentämään visaa, sillä sille tuli joulun hulinnassa saldoa n. 300 euroa. Tämän jälkeen visa jäänee hetkeksi hyllylle, mutta tulee jälleen maaliskuussa käyttöön Kanarian reissun yhteydessä. Olen joskus kuullut, että joku on siirtänyt rahaa visalle jo ennen sen käyttöä, jolloin lasku on tavallaan maksettu jo etukäteen. Tätä ajattelin kokeilla. Jos saisin helmikuussa siirrettyä matkaa varten rahaa visalle muutaman satasen verran.

Osuuteni Kanarian reissusta olen kuitannut pois vuokravakuus tilin kautta. Tämä kustannus on siis jo pois ensi vuoden budjetista, eikä tammikuussa tarvitse varautua siihen enää ollenkaan.

Jatkossa voisin seurata tavoitteen edistymistä 3 kuukauden välein. Maaliskuussa siten raportoin siitä, olenko tavoitevauhdissa.