tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kirjanpitoa

Olen pitänyt kirjanpitoa tuloistani ja menoistani huhtikuun palkkapäivästä lähtien. Ja rahaa tuntuu palavan. Lähes kaikki menee mitä tuleekin.

Suurin menoerä minulla on perheen ruokakulut. Kesäkuun tilistä ruokakauppaan ja ulkona syömiseen kului 830 euroa ja toukokuun tilistä 690 euroa  (sis. pesuaineet ym.). Tämä on nyt se suurin kuluerä, joka pitäisi saada pienenemään. Nyt kesällä mä olen maksanut kaikki meidän ruokalaskut, eikä mies ole juurikaan osallistunut ruokakuluihin. Työaikana mies usein käy työmatkalla kaupassa ja ostaa ruuat, joten ne eivät näy minun kirjanpidossani. Tarkoituksena on jatkossa seurata tarkemmin myös sitä, mitä miehellä kuuluu ruokaan rahaa, jotta ruokamenoista oikeasti säästetään, eikä vain ne siirry miehen maksettavaksi.

Viisi henkinen perhe toki kuluttaakin jo jonkin verran, mutta toisaalta aika pieniä määriä lapset vielä syövät. Nuorin on rintaruokinnalla, joten hänen ruokakulunsa ovat välillisiä ja oikeastaan vain vaippakulut lihottavat kauppoja. En ole vielä seurannut kauppaostoksia niin tarkasti, että tietäisin mitä meillä ostetaan, mutta jatkossa otan sen projektiksi.

Uskon, että perheiltä kuluu hyvin vaihtelevasti rahaa ruokaostoksiin ja jonkun mielestä meillä menee rahaa ruokaa ihan hirmuisesti ja toisesta ihan kohtuullisesti. Ihan pihistämään en halua ryhtyä, mutta varmasti tuossa on säästämisen varaan. Olisikohan 600 euron kuukausitavoite kohtuullinen...

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Eri rahat

Meidän perheen aikuisilla on täysin omat rahat. Kummallakin on omat tilinsä, joihin toisella ei ole käyttöoikeuksia eikä tarkkaa tietoa siitä, mitä toisen tilillä on. Tosin puhumme avoimesti raha-asioista, ja todellisuudessa kummallakin on aika selvää se, mitä toisen tilillä on.

Kulut meillä jaetaan oikeastaan siten, että minä vastaan lasten vaateostoksista ja pitkälti ruokaostoksista. Mies maksaa asumiseen ja asuntoon liittyvät kulut, vakuutuskulut, autojen kulut, lasten hoitomaksut jne. Minä maksan oman puhelinlaskuni ja oman autoni bensat, tilaamani lehdet ja hän sanomalehden. Jako ei ole mitenkään kovin tarkka, vaan siitä voidaan joustaa puolin ja toisin, jos tarve vaatii. Käytännössä mies käy usein kaupassa ja toisaalta minä pyrin joskus maksamaan asumiseen liittyviä kuluja.

Meillä ei ole ollut mitään riitoja rahankäytöstä, joten voitaneen sanoa, että jako on ollut tasapuolinen.

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Säästämisen tavoitteet

Kun ajattelen, että mihin tarvitsen säästettyjä varoja, niin heti tulee mieleen vaikka mitä ...

Lapset. Haluan, että voin tulevaisuudessakin tarjota lapsilleni harrastusmahdollisuuksia, laadukkaita vaatteita, viehättäviä huonekaluja lastenhuoneeseen, tarpeellisia tavaroita ja vähän tarpeettomiakin sekä näyttää heille maailmaa. Asumme maalla, jossa julkisia liikennevälineitä ei ole, joten murrosiän aikana tulee varmaan ajankohtaiseksi mopon hankinta ja ehkä myöhemmin auton. Kaikkeen minulla tuskin on varaa, mutta toivottavasti johonkin sentään.

Perheen käyttöön soveltuva asunto, mikäli joskus muutamme nykyisestä asunnostamme kohti kaupunkia. Nykyinen kotimme on 60-luvun alussa rakennettu omakotitalo, jossa on aina jotakin rempattavaa ja tälläkin hetkellä on remppa menossa. Auton vaihto tullee ajankohtaiseksi aina aika ajoin ja on ajankohtainen tälläkin hetkellä. Näihin rahaa tulee tulevina vuosina varmasti uppoamaan.

Työelämässä uskon jatkossa sinniteltävän lähes 70 vuotiaaksi asti. Tuleva eläke on varmasti niin pieni, että mihinkään varhaiseläkkeisiin ei enää minun ollessa eläkeiässä ole varaa. Todennäköisesti tuleva eläkkeenikin on niin pieni, että sillä eläminen tulee tekemään tiukkaa. Toisaalta vanhustenhoitopalveluiden hinnat tulevat varmasti nousemaan ja elämän aikana kerrytetty omaisuus tulee kulumaan näiden kustannusten hoitoon. Eläkesäästäminen on siten hyvinkin tärkeää ja sen aloittaminen riittävän aikaisin. Nyt olisi sen aika, jotta eläkeiässä olisi vähän voita leivän päällä.

Tällä hetkellä säästämisen vaikeutena on vain se, että aina on niitä ekstrakuluja, joita juuri nyt on tulossa ja joka aiheuttaa sen, että juuri tässä kuussa ei säästöön juurikaan jää. Nyt on remonttia ja kesälomamatkaa, syksymmällä juhlia ja se auton vaihto, sitten joulu ja ensi vuodeksi taas tulee ihan varmasti uusia rahareikiä. Ja jos ei nyt jää säästöön, niin ei varmaan tulevaisuudessakaan. On siis opittava säästäväisemmäksi ja seurattava sitä mihin rahat kuukausittain kuluvat. Mistä voisi ja haluaisi nipistää...

torstai 18. heinäkuuta 2013

Ja sitten matkaan

Minne se rahaa oikein menee? Miksi säästöön ei juurikaan tunnu jäävän mitään? Miten rahalle saisi enemmän vastinetta, jotta sitä ei kuluisi turhaan? Mitä kuluja voisin supistaa ja mihin jatkossakin on varaa?

Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia, nyt kun työnantaja ei maksa enää palkkaa ja toimeen pitäisi tulla Kelan korvauksella. Korvaus on vielä maaliskuuhun asti ihan kohtuullinen, mutta sitten alkaa todellinen pennin venytys. Nyt olisi siis aika sopeuttaa menot ja tulot tulevaan aikaan. Ja saada jotakin vielä säästöönkin, jotta hoitovapaallekin jäisi rahaa.

Perheessämme on kaksi aikuista, joiden tulot ovat varmaankin melko keskivertoiset. Rahan käyttäjiä on kuitenkin kolme enemmän. Lapset ovat vielä pieniä (kaikki vielä pitkään alle kouluikäisiä) ja heidän rahantarpeensa on vasta kasvamassa. Pienillä lapsilla kun on vielä pienet toiveet ja tarpeet, mutta kulutus on tulevaisuudessa varmasti toista luokkaa. Jos ei nyt saa rahaa säästöön, niin miten sitten myöhemmin.

Näistä lähtökohdista aloitetaan.